Yty-kulttuuria: Hidax ja Kuztaa

Heili Miettinen, Yty-lehden toimituskunnan jäsen

Istun alas ihan tavalliseen lukiolaispojan huoneeseen kahden melko tavallisen lukiolaispojan kanssa. Seinällä on kolme vinyylilevyä, joista tunnistan yhden. Tämän melko tavallisen lukiolaispojan tavallinen huone ei paljasta, että sen seinien sisällä on tuotettu monta biisiä.
Akusti Hakanpää 17v ja Matias Kalvi 18v ovat kaksi nuorta Tamperelaista musiikin tuottajaa. Yhdessä pojat ovat tehneet musiikkia yhdeksänneltä luokalta lähtien, mutta ensikosketukset konemusiikkiin ja sen tuottamiseen on koettu jo kauan aikaisemmin. Akusti kertoo tehneensä musiikkia jo vuodesta 2010, mutta alkuvaiheessa turhautuminen musiikinteko-ohjelmaan söi itse musiikin tekemistä. Matias sanoo aloittaneensa vuonna 2012. Pojat tulevat yhteisymmärrykseen, että vaikka Matias on tehnyt vähemmän aikaa, on tuottaminen ollut intensiivisempää kuin Akustin kohdalla.
’’Miksi aloitte tuottamaan musiikkia?’’-kysymys saa pojat hiljaisiksi.
kulttuuria

Kuva: Heili Miettinen

Lopulta Akusti vastaa olleensa aina musiikin ystävä, ja kuunnellut konemusiikkia. Veljen musiikkiharrastus sai lopulta yrittämään itsekin, ja veljeltä on myös tarpeen tullen saanut apua. Matias kertoo pitäneensä aina musiikista, ja vaikkei instrumenttia soitakaan, halusi kokeilla. 2010 tuli konemusiikki kuvioihin ja oma innostus ja kiinnostus tuottamiseen syntyi.
Kysyn, miten konemusiikkia aletaan sitten tekemään yhdessä? Bändin kanssa joku voi alkaa soittaa yhtä instrumenttia ja toinen lähteä mukaan toisella. Entä kun istutaan koneen ääreen ja sanotaan, että nyt muuten tehdään musiikkia. Matias kertoo, että usein pojat aloittavat rummuista, jonka päälle aletaan rakentamaan biisiä, ihan samalla tavalla kuin bändinkin kanssa. Jompikumpi voi saada idean, ja kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja. Joskus voi olla idea valmiina, joskus vain istutaan koneelle ja toivotaan, että syntyy jotain. Joskus koneen ääressä istutaan tuntikausia, saamatta mitään aikaan. Akusti kertoo, että pattitilanteen edessä on helpompi luovuttaa ja koittaa toisena päivänä uudestaan.
’’Joskus tekee mieli saada jotain aikaseksi ja on idea valmiina’’, sanoo Akusti kysyessäni inspiraation lähteistä. Intohimo musiikkiin pitää olla, että biisin saa tehdyksi. Joskus musiikin tekeminen ei vain onnistu. Matias avaa taas eri kantilta asiaa. ’’Aamulla kun menee kouluun ja tulee koulusta, kuuntelen bussissa musiikkia. Joskus inspiraation voi saada myös jonkun toisen biisistä. Saattaa tulla fiilis, että nyt haluankin tehdä jotain kovempaa, ja yrittäessä tajuaakin, ettei tää ollutkaan se mun juttu. Ensimmäinen biisi usein kertoo, minkä tyylistä musiikkia alkaa tuottamaan. Kun saa biisin tehtyä, on mukava sanoa, että tämä on minun tekemä’’.
Kun biisi saadaan valmiiksi ja siihen ollaan tyytyväisiä, lataavat pojat sen nettiin. Konemusiikkia on tarjolla niin paljon, että on vaikeaa lyödä läpi isomman yleisön eteen. Foorumeiden kautta on kokeiltu, mutta se tuottaa yleensä noin viisi kuuntelukertaa ja tuurilla yhden kommentin. Nuoria ei välttämättä kiinnosta, jos biisi ei roiku soittolistojen kärjessä. Levy-yhtiöt ottavat kyllä biisejä vastaan, mutta eivät ehdi kuuntelemaan kaikkia läpi, ja biisin pitää olla juuri sitä mitä sieltä etsitään. ’’On niin paljon ihmisiä jotka haluavat tulla kuulluksi, mutta kukaan ei halua kuunnella toisten tuotoksia’’.
Joskus biisiin saattaa olla niin tyytyväinen, ettei tarvitse muiden kritiikkiä tai mielipiteitä. ’’Aina ei pitäisi tehdä musiikkia muille kun itselleen’’ sanoo Matias. Poikien musiikkia löytyy Soundcloudista nimillä Hidax ja Kuztaa.
Heili Miettinen
Instagram has returned invalid data.

Seuraa!