Ole luonani, nyt on pimeää.

Oma suosikkivirteni on ehdottomasti numero 67. Itselleni se antaa lohtua ja auttaa jaksamaan yli arjen ja pettymyksien. Aina kun olen ahdistunut tai muuten vain allapäin, tämä virsi antaa vapaan ja stressittömän olon. Samalla on todella kiva tietää, että on tavallaan lupa olla joskus ahdistunut, surullinen, väsynyt ja ihan vaan omissa oloissa.
Virsi muistuttaa siitä, että loputtomiin ei voi jaksaa, mutta vaikka eläisikin niitä pimeitä ja surullisia aikoja, niin joskus tulee vielä jotain hyvääkin eteen.
Aina kun tunnen itseni ulkopuoliseksi tai yksinäiseksi, niin tätä laulaessa, hyräillessä tai muistellessa tuntuu jo paremmalta, sillä ainakin Jeesus on lähellä ja kuuntelee.
Monille tämä virsi voi tuntua masentavalta tai turhalta surkuttelulta, mutta itse koen sen hyvin tarpeelliseksi itselleni ja monille muillekin. Kuitenkin sanoissa piilee pieni toivo paremmasta, joka jotenkin voimaannuttaa ja auttaa jaksamaan.
Virren toisessa säkeistössä puhutaan tyhjänpuhujista ja siitä, mistä löytää oikeat lauseet. Omaa elämää tämä koskettaa erityisesti, sillä en ikinä ole kuulunut niihin itsevarmoihin puhujiin tai muuten esillä oleviin, vaan niihin vähän hiljaisempiin sivustaseuraajiin. Välillä on vaikea keksiä hyvää puheenaihetta tai mitä sanoa tietyissä tilanteissa. Helposti siinä jää ulkopuolelle kaikesta ympäröivästä ja tuntee itsensä yksinäiseksi, vaikka haluaisikin osallistua ja olla mukana. Omaan persoonallisuuteen on kuitenkin todella vaikea itse vaikuttaa. Varsinkin kun nykyään  korostetaan paljon esillä olemista, tuntuu ajoittain, että itse on jotenkin ”viallinen”.
Yksinäisyyden tunne satuttaa ja vaikuttaa vahvasti syvällä sisällä, mutta tärkeintä on muistaa, että kyllä se menee ohi, eikä kukaan ole koko elämäänsä yksin.
Siitä tässä virressä on itselleni kyse.
Seurapuhe Sem1-leirillä 2017
1. Päivä päivältä vain petyin siihen, mitä sain
näissä pyörteissä maan hulluuden.
Sielu haurastunut, mieli maahan taipunut
onko aina vain osa ihmisen?
En jaksa, Jeesus, enempää!
Kuule köyhää pyytäjää:
ole luonani, nyt on pimeää!
2. Petyin vastauksiin, petyin tyhjänpuhujiin,
sanat onttoina vain kaikuivat.
Kun sen taas ymmärsin, tulin alkuun takaisin.
Mistä löytyvät lauseet oikeat?
En jaksa, Jeesus, enempää!
Kuule köyhää pyytäjää:
ole luonani, nyt on pimeää!
3. Herra, luoksesi nyt tulen, kaikkeen pettynyt.
Olen tyhjempi kuin milloinkaan.
Vastaa kaipaukseen, tähän jokapäiväiseen,
opeta puhettasi kuulemaan.
En jaksa, Jeesus, enempää!
Kuule köyhää pyytäjää:
ole luonani, nyt on pimeää!
Jukka Jyrä ja Kaija Pispa 1999
Instagram did not return a 200.

Seuraa!