Kesä on näillä leveysasteilla vastaus sydämemme kaipaukseen. Kun me Homo sapiencit olemme eksyneet kaukaa Afrikasta tänne hyisen talven leveysasteille, on kesä vastaus koti-ikäväämme. Olemme sitä koti-ikävää yrittäneet talven pimeimpänä hetkenä lääkitä viettämällä joulua syöden itsemme kylläisiksi, hankkimalla valoa, lämpöä ja rakkautta synkkään pimeyteen. Ja nyt kesä on taas tullut, kotisavannimme on tässä. Luonnon kierron mukaan nyt alkaa yltäkylläisyys, ja meidän pitää elää täysillä, hankkia vararavintoa ruumiillemme niin kuin hengellemmekin, jotta taas kestäisimme edessämme väijyvän pitkän kylmän talven.
Vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat minuun. Nyt olen täynnä kesän odotusta, lomaa, mökkeilyä, juhlia, lapsenlasten kanssa oloa, rippikouluja, lapsuuden ystävien tapaamista, yhteisiä hetkiä rakastettuni kanssa, marjastusta ja kalastusta. Aika paljon odotan, en uskalla tehdä tätä listaa pidemmälle, sillä arvaan jo pettyväni. Kaikkea ei voi saada.
Liikojen odotusten keskellä onni muuttuu riidoiksi, ja ilo hammasten kiristelyksi.
Liiat odotukset ovat yksi ongelma kesänvietossa. On toinenkin todellinen vaara. Kesä on juhlien ja arjesta irtiolon aika. Siinä humussa oma kontrollini usein pettää. Pappina tuon nurjan puolen saa syksyisin kokea. Lomalta tultuani olen joutunut hautaan siunaamaan kevarilla kännissä revitelleen tutun nuoren, hukkuneita, kuuntelemaan tuskaisia tilityksiä festarihuumassa tapahtuneesta hyväksikäytöstä, rattijuoppoudesta. Kuinka helppoa olikin olla alkoholistin koko talvi raittiina, mutta mökillä se viinin lipitys taas alkoi, ensin tietysti oli häissä juotu skumppaa.
Juhliminen on elämän suola. Ilman juhlia elämä on mautonta, ei sitä jaksa. Mutta juhlat ovat vain mauste. Elämän pääruokalaji on arki. Jos syö pelkkää suolaa, siihen kuolee. Miten hetken huumassa muistaisin elämän tärkeysjärjestykset. Voin itse yrittää hurjimmankin juhlinnan keskellä pitää järkeni ja omatuntoni hereillä. Mutta minä ainakin tarvitsen siihen toisia ihmisiä. Pidetään huolta itsestämme. Pidetään huolta toisistamme, ettei tänä kesänä saataisi katkerien itkujen aiheita. Tästä huolimatta: Nauttikaa.
Heikki Karasti
Rovasti, Mikkeli